Sähkökatkos taloyhtiössä – mitä päivystys tekee

Sähkökatkos taloyhtiössä – mitä päivystys tekee

Sähkökatkos taloyhtiössä pysäyttää paljon muutakin kuin valot, ja juuri siksi päivystyksen työ alkaa usein vasta silloin, kun asukkaat ovat jo sytyttäneet kynttilät. Tämä artikkeli on taloyhtiön hallitukselle, isännöitsijälle ja asukkaalle, joka haluaa tietää, mitä kiinteistöhuollon päivystys katkon aikana oikeasti tekee, mitä se ei voi tehdä ja miten taloyhtiö välttää turhat laskut ja vahingot. Kun työnjako on selvä etukäteen, puhelut menevät oikeaan paikkaan ja kiinteistö palaa normaaliin nopeammin.

Kenen vastuulla sähkökatkos on

Ensimmäinen kysymys on aina se, missä vika on. Sähköverkkoyhtiö, kuten Helen Sähköverkko, Caruna tai Elenia, vastaa verkosta kiinteistön liittymään asti. Kiinteistön pääkeskuksesta eteenpäin sähköjärjestelmä on taloyhtiön omaa, ja huoneistojen ryhmäkeskukset kuuluvat yleensä osakkaan kunnossapitovastuulle.

Jos koko kortteli on pimeänä, vika on lähes varmasti verkossa. Silloin päivystys ei pysty palauttamaan sähköjä, eikä sen kuulu yrittää. Jos naapuritalossa palavat valot mutta omassa ei, vika voi olla kiinteistön pääsulakkeissa, pääkeskuksessa tai liittymäkaapelissa. Tämä ero kannattaa tarkistaa ennen ensimmäistäkään puhelua – verkkoyhtiöiden häiriökartat näyttävät tilanteen yleensä muutamassa minuutissa.

Mitä päivystys tekee sähkökatkon aikana

Päivystyksen tehtävä verkkokatkossa on hallita seurauksia. Kokenut kiinteistönhoitaja ei mieti ensin sähköjä vaan sitä, mitkä laitteet pysähtyivät ja mitä niistä seuraa seuraavan 2-12 tunnin aikana.

Hissit. Moni hissi ajaa katkon alkaessa lähimpään kerrokseen ja avaa ovet, mutta vanhemmissa hisseissä tätä toimintoa ei ole. Jos joku on jäänyt koriin, ensimmäinen soitto menee hissiyhtiön 24/7-numeroon ja tarvittaessa hätänumeroon 112. Kiinteistöhuolto ei vapauta ihmisiä hissistä ilman siihen saatua koulutusta ja lupaa.

Lämmitys. Kaukolämpöverkko toimii yleensä katkon aikana, mutta lämmönjakohuoneen kiertovesipumput ja säätimet pysähtyvät. Patteriverkosto viilenee hitaasti: kerrostalo pitää lämpönsä tavallisesti useita tunteja. Kovalla pakkasella, esimerkiksi Oulussa tai Rovaniemellä −25 °C:ssa, tilanne muuttuu vakavaksi 6-12 tunnin jälkeen, ja silloin päivystys alkaa seurata kylmimpiä kohtia, kuten porraskäytäviä, kellaria ja ulkoseinien viereisiä putkia.

Vesi ja viemäri. Korkeissa kerrostaloissa paineenkorotuspumppu pitää yläkerrokset vedessä. Kun se pysähtyy, ylimmistä kerroksista loppuu vesi. Vielä tärkeämpää on kellarin jätevesipumppaamo: jos se ei toimi, jätevesi voi nousta lattiakaivoista kellaritiloihin. Päivystäjä tarkistaa pumppaamon kaivon pinnan ja pyytää tarvittaessa asukkaita välttämään vedenkäyttöä.

Turvallisuus ja kulunvalvonta. Sähkölukot, ovipuhelimet ja autotallin ovet voivat jäädä joko auki tai kiinni. Päivystäjä varmistaa, että pelastustiet ovat käytettävissä ja ettei kiinteistö jää lukitsematta yöksi.

Hälytysketjun rakenne ratkaisee paljon siitä, kuinka nopeasti tämä kaikki käynnistyy. Siitä kerrotaan tarkemmin artikkelissa hätäilmoitukset ja hälytysketju kiinteistössä.

Kun sähköt palaavat – tärkein vaihe

Yleinen myytti on, että kun sähköt palaavat, kaikki käynnistyy itsestään. Todellisuudessa osa laitteista jää vikatilaan. IV-kone voi jäädä hälytykselle, jos jäätymissuoja laukesi katkon aikana. Kiertovesipumppu ei välttämättä käynnisty, jos säädin vaatii kuittauksen. Vikavirtasuojat ja moottorinsuojat voivat laueta käynnistysvirtapiikin takia.

Ammattilainen kiertää katkon jälkeen tietyssä järjestyksessä:

– lämmönjakohuone: pumput, säätimen tila ja menoveden lämpötila
– jätevesipumppaamo ja paineenkorotus
– ilmanvaihtokone ja sen hälytykset
– hissien toiminta ja hälytyslinjat
– ulkovalaistuksen ja lämpöjohtojen kellot ja ajastimet

Viimeinen kohta jää helposti tekemättä. Kellokytkin voi palata väärään aikaan, ja ulkovalot palavat keskellä päivää tai sammuvat illalla. Räystäiden ja syöksytorvien lämpökaapelit voivat jäädä pois päältä juuri ennen pakkasjaksoa.

Esimerkki: tammikuun yö 1970-luvun kerrostalossa

Tyypillinen tilanne Tampereen seudulla: kahdeksankerroksinen kaukolämpötalo, pakkasta −20 °C, verkkokatko kestää illalla neljä tuntia. Hissi pysähtyy kerrosten väliin, mutta kukaan ei ole kyydissä. Ylimmistä kerroksista loppuu vesi heti. Asukkaat soittavat päivystykseen kymmeniä kertoja, vaikka kiinteistöhuolto ei voi vaikuttaa verkkoon.

Päivystäjä tulee paikalle vasta, kun sähköt ovat palanneet, ja se on oikea ratkaisu. Lämmönjakohuoneessa toinen kiertovesipumppu on vikatilassa ja IV-kone hälyttää jäätymissuojasta. Jos kumpaakaan ei olisi kuitattu, aamulla ylimmät asunnot olisivat olleet kylmiä ja tuloilmapatteri olisi voinut jäätyä. Itse katkos aiheutti vähemmän harmia kuin sen jälkeen pysähtyneet laitteet olisivat aiheuttaneet.

Mitä päivystyskäynti maksaa ja kuka maksaa

Päivystyskäynti laskutetaan usein kiinteänä hälytysmaksuna, joka on tyypillisesti 90-200 € käynniltä, ja sen päälle tuntiveloitus. Yö- ja pyhäkorotukset nostavat hintaa. Jos taloyhtiön huoltosopimukseen kuuluu päivystys, osa käynneistä voi sisältyä kuukausimaksuun.

Taloyhtiön yhteisiä järjestelmiä koskeva käynti kuuluu taloyhtiölle. Jos asukas kutsuu päivystyksen, koska oman huoneiston sulake on palanut tai vikavirtasuoja lauennut, lasku voidaan ohjata osakkaalle. Tästä rajanvedosta kerrotaan tarkemmin artikkelissa asukkaan oma vastuu ja päivystyskäynnin laskuttaminen osakkaalta.

Yleisimmät virheet sähkökatkoksessa

Päivystys kutsutaan verkkokatkoon. Jos sähköä ei ole koko alueella, huoltomies ei voi tehdä mitään ennen kuin verkko palaa. Taloyhtiö maksaa käynnistä, josta ei ole hyötyä. Poikkeus: jos hissiin on jäänyt ihmisiä, kellarissa on tulvariski tai pakkanen on kova ja katko pitkä, käynti on perusteltu jo katkon aikana.

Katkon jälkeistä tarkistuskierrosta ei tilata. Moni hallitus ajattelee, että sähköjen palattua asia on hoidettu. Vikatilaan jäänyt pumppu huomataan sitten aamulla kylmistä pattereista tai tulvineesta kellarista.

Sähkötöitä tehdään ilman pätevyyttä. Kiinteistönhoitaja voi kuitata laitteita ja vaihtaa tulppasulakkeita, mutta pääkeskuksen avaaminen ja vianetsintä kuuluvat sähköurakoitsijalle sähköturvallisuuslain mukaan. Hyvä huoltoyhtiö tietää rajansa ja kutsuu sähköasentajan mukaan.

Ennakointi pakkaskaudelle

Taloyhtiö voi valmistautua sähkökatkoon muutamalla edullisella toimella. Huoltokirjaan kirjataan laitteet, jotka vaativat kuittauksen katkon jälkeen, sekä niiden sijainti. Porraskäytävään laitetaan ohje, josta asukas näkee verkkoyhtiön häiriönumeron, päivystysnumeron ja sen, milloin kumpaankin soitetaan. Pitkiä katkoja varten osa taloyhtiöistä varautuu hankkimalla jätevesipumppaamolle varavoimaliitännän.

Päivystyksen laajuus ja vasteajat kannattaa tarkistaa sopimuksesta ennen talvea. Lisää aiheesta artikkelissa kiinteistön päivystyspalvelut – mihin kannattaa varautua.

UKK

Pitääkö päivystykseen soittaa, jos koko alueelta on sähköt poikki?
Ei yleensä. Verkkokatkosta ilmoitetaan sähköverkkoyhtiölle tai seurataan sen häiriökarttaa. Päivystykseen soitetaan, jos hissiin on jäänyt ihmisiä, kellarissa nousee vettä tai sähköt palaavat mutta lämmitys, vesi tai ilmanvaihto ei toimi.

Kuinka nopeasti kerrostalo jäähtyy sähkökatkossa?
Kerrostalo pitää lämpönsä tavallisesti useita tunteja. Kovalla pakkasella putkien jäätymisriski alkaa kylmimmissä tiloissa 6-12 tunnin jälkeen, joten pitkän katkon aikana päivystys seuraa tilannetta paikan päällä.

Kuka maksaa päivystyskäynnin, jos vika on omassa asunnossa?
Jos syy on huoneiston omassa sulakkeessa tai vikavirtasuojassa, käynnin laskuttaa yleensä osakas. Taloyhtiön yhteisiä järjestelmiä koskevat käynnit maksaa taloyhtiö.

Yhteenveto

Päivystys ei palauta sähköjä verkkokatkossa, mutta se ratkaisee, kuinka hyvin kiinteistö selviää katkon jälkeen. Tärkein työ tehdään sähköjen palattua: pumput, IV-kone, hissit ja ajastimet tarkistetaan järjestyksessä. Kun taloyhtiö kirjaa kuittausta vaativat laitteet huoltokirjaan ja antaa asukkaille selkeän soitto-ohjeen, turhat hälytykset vähenevät ja oikeat viat korjataan ennen aamua.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista