Lämmöntalteenoton toiminnan tarkistus ilmanvaihtokoneessa

Lämmöntalteenoton toiminnan tarkistus ilmanvaihtokoneessa

Lämmöntalteenoton toiminnan tarkistus ilmanvaihtokoneessa on vuosihuollon tehtävä, joka jää yllättävän usein tekemättä, vaikka koneen suodattimet vaihdetaan ajallaan. Taloyhtiön hallitukselle ja kiinteistönomistajalle tarkistus kertoo, palauttaako IV-kone poistoilman lämmön takaisin taloon vai tuleeko lämpö maksetuksi kaukolämpölaskussa kahteen kertaan. Tästä artikkelista näet, miten toimiva lämmöntalteenotto (LTO) tunnistetaan, mitkä viat ovat yleisimpiä ja mitä huoltoyhtiöltä kannattaa vaatia.

Viallinen LTO ei yleensä näy asukkaille. Jälkilämmityspatteri lämmittää tuloilman sen sijaan, ja ainoa merkki on lämmitysenergian kulutus, joka kasvaa hiljalleen talvi talven jälkeen.

Miksi lämmöntalteenotto pettää huomaamatta

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa lämmöntalteenotto voi kattaa yli puolet tuloilman lämmitystarpeesta. Kun ulkona on -20 astetta, ero on suuri. Jos LTO pysähtyy, IV-kone puhaltaa silti asuntoihin sisään +17 asteista ilmaa, koska vesipatteri tai sähkövastus paikkaa vajeen.

Tämän takia vika voi jatkua kuukausia. Tyypillisessä tilanteessa kerrostalon pyörivän kennon käyttöhihna on katkennut lokakuussa, eikä kukaan huomaa sitä ennen kuin isännöitsijä ihmettelee kevään kulutusraporttia. Kokenut kiinteistönhoitaja tarkistaa siksi roottorin pyörimisen jokaisella konehuonekäynnillä, ei pelkästään vuosihuollossa.

LTO-tyypit ja niiden tyypilliset heikot kohdat

Suomalaisissa taloyhtiöissä on käytössä kolmea pääratkaisua. Pyörivä kenno eli roottori on yleinen Swegonin, Fläkt Groupin ja Kojan kerrostalokoneissa. Sen hyötysuhde on hyvä, mutta mekaaniset osat, kuten hihna, moottori ja harjatiivisteet, kuluvat.

Levylämmönsiirrin (ristivirta- tai vastavirtakenno) on tavallinen omakotitaloissa ja rivitaloissa, esimerkiksi Valloxin ja Enerventin koneissa. Liikkuvia osia ei ole, mutta kenno jäätyy helposti pakkasella, ja sulatusautomatiikan pitää toimia oikein.

Nestekiertoinen LTO on usein käytössä silloin, kun tulo- ja poistokoneet ovat eri paikoissa. Tämä on tyypillistä 1970-luvun kerrostalojen ilmanvaihtosaneerauksissa. Siinä on pumppu, glykoliseos, paisunta-astia ja venttiilit, joten vikaantuvia osia on eniten.

Lämmöntalteenoton toiminnan tarkistus askel askeleelta

Ammattilainen aloittaa lämpötiloista, koska ne paljastavat tilanteen nopeammin kuin silmämääräinen tarkastus. Mittaus kannattaa tehdä pakkaspäivänä. Kun ulkona on +5 astetta, erot ovat niin pieniä, että virheellinenkin LTO voi näyttää toimivalta.

  1. Lue ulkoilman, poistoilman ja tuloilman lämpötila LTO:n jälkeen ennen jälkilämmityspatteria joko automaatiosta tai mittaamalla.
  2. Laske lämpötilasuhde: (tuloilma LTO:n jälkeen − ulkoilma) / (poistoilma − ulkoilma).
  3. Tarkista, että roottori pyörii tai nestekierron pumppu käy ja putkissa on lämpöero.
  4. Varmista, ettei ohituspelti tai ohitusventtiili ole jäänyt kesäasentoon.
  5. Tarkista kondenssiveden poisto ja sulatuksen toiminta.

Esimerkki: ulkona on -10 °C, poistoilma on +21 °C ja tuloilma LTO:n jälkeen +12 °C. Lämpötilasuhde on 22/31 eli noin 71 %. Roottorilta ja vastavirtakennolta odotetaan yleensä 70-80 %:n lukemia ja nestekiertoiselta 45-60 %:n lukemia. Jos roottorikoneen lukema jää alle 40 %:n, vika on lähes varmasti olemassa.

Uusien rakennusten energiatehokkuusasetus (YM 1010/2017) edellyttää LTO:lta vähintään 55 %:n vuosihyötysuhdetta. Vanhoissa koneissa vaatimus ei sido, mutta luku toimii hyvänä vertailukohtana.

Yleisimmät virheet tarkistuksessa

Automaatiolukemaan luotetaan sokeasti. Väärässä kohdassa oleva tai irronnut anturi voi näyttää hyvää hyötysuhdetta vuosia. Ammattilainen varmistaa ainakin kerran vuodessa automaation lukeman erillisellä mittarilla, esimerkiksi taskulämpömittarilla mittausyhteestä.

Kesäasento unohtuu päälle. Ohitus kytketään keväällä, jotta tuloilma ei lämpene turhaan. Jos sitä ei palauteta syyskuussa, talo lämmitetään koko talven ilman LTO:ta. Tämä on yksi yleisimmistä löydöksistä huoltoyhtiön vaihtuessa.

Nestekiertoisen järjestelmän painetta ei seurata. Pieni vuoto tai ilma putkistossa heikentää siirtotehoa vähitellen. Glykolipitoisuus kannattaa tarkistaa refraktometrilla ennen pakkasia. Liian laimea seos voi jäätyä ja rikkoa tulopuolen patterin.

Myös tukkeutuneet suodattimet vaikuttavat LTO:hon, koska ilmavirrat vääristyvät. Suodattimien vaihdosta kerrotaan tarkemmin artikkelissa ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihto.

Myytti: ”Jos asunnot ovat lämpimiä, LTO toimii”

Tämä on harhaanjohtavin oletus koko aiheessa. Asukkaiden kokemalla lämmöllä ei ole juuri mitään tekemistä LTO:n kanssa, koska jälkilämmitys ja patteriverkosto hoitavat lämpimyyden joka tapauksessa. Vika näkyy vain energiankulutuksessa.

Toinen sitkeä uskomus on, että LTO kannattaa kytkeä kesäksi kokonaan pois. Hellepäivinä, kun ulkoilma on +28 astetta ja sisällä +23, roottori voi itse asiassa viilentää tuloilmaa. Jos koneessa on ohjelmoitu jäähdytyksen talteenotto, sen ohittaminen lisää huoneistojen lämpökuormaa.

Kaukolämpökulutuksen kasvu talven aikana kertoo siksi enemmän kuin asukkaiden palaute. Kulutuksen poikkeamia voi seurata kuukausitasolla, ja ilmanvaihdon ajoaikojen vaikutusta käsitellään artikkelissa ilmanvaihdon käyntiajat ja energiankulutus yöllä.

Pohjoisen talven erityispiirteet

Oulussa, Rovaniemellä ja Kuopiossa pakkasjaksot ovat pidempiä kuin Helsingissä, ja levylämmönsiirtimen jäätymisenesto käy silloin jatkuvasti. Sulatus pienentää hetkellisesti tuloilmavirtaa tai ohittaa kennon, jolloin hyötysuhde laskee väistämättä. Mittaus kesken sulatusjakson antaa siis väärän kuvan.

Kokenut kiinteistönhoitaja tarkistaa myös kondenssiveden poistoputken lämmityskaapelin. Jäätynyt poisto voi vuotaa vettä konehuoneen lattialle tai IV-koneen pohjalle, ja keväällä tilanteesta seuraa kosteusvaurioselvitys.

Roottorikoneissa kova pakkanen voi jäädyttää kennon reunat, jos poistoilma on hyvin kosteaa. Tällaista sattuu esimerkiksi kerrostaloissa, joissa saunojen ilmanvaihto on kytketty samaan koneeseen.

Mitä huoltosopimuksessa kannattaa sopia

Huoltokirjaan tulisi merkitä LTO:n tarkastustiheys, mitattavat lämpötilat ja hyväksyttävä vaihteluväli. Pelkkä merkintä ”IV-kone tarkastettu” ei kerro mitään. Hyvä käytäntö on kirjata lämpötilasuhde kerran kuukaudessa lämmityskaudella, eli lokakuusta huhtikuuhun.

Roottorin käyttöhihna on edullinen kulutusosa, jonka vaihto vie kokeneelta asentajalta usein alle tunnin. Hihnan vaihtoväli on tyypillisesti 3-5 vuotta, mutta varaosa kannattaa pitää konehuoneessa valmiina. Nestekiertoisen järjestelmän pumppu voi kestää 10-15 vuotta, ja sen vaihto on jo isompi työ, johon tarvitaan LVI-asentaja.

Jos LTO:n kunnosta on epäilyksiä, laajempi katsaus kannattaa tehdä samalla kertaa. Kiinteistön energiakatselmus tuo esiin myös ilmanvaihdon säätöön ja ajoaikoihin liittyvän säästöpotentiaalin.

UKK

Kuinka usein lämmöntalteenoton toiminta pitää tarkistaa?
Roottorin pyöriminen ja ohituksen asento kannattaa tarkistaa jokaisella konehuonekäynnillä. Lämpötilasuhde kannattaa laskea lämmityskaudella kerran kuukaudessa ja kirjata huoltokirjaan.

Voiko taloyhtiön hallitus tarkistaa LTO:n itse?
Rakennusautomaation lukemat voi tarkistaa kuka tahansa, jolla on käyttöoikeus. Konehuoneessa työskentely, sähkökytkennät ja nestekierron paineistus kuuluvat kuitenkin kiinteistönhoitajalle tai LVI-asentajalle.

Miksi LTO:n hyötysuhde on matalampi lauhalla säällä?
Kun ulko- ja sisäilman lämpötilaero on pieni, mittausepätarkkuus vaikuttaa laskelmaan suhteessa enemmän. Luotettavin tulos saadaan, kun ulkona on vähintään 5-10 astetta pakkasta.

Lämpötilat kertovat, toimiiko LTO

Lämmöntalteenotto toimii hiljaa, joten myös sen vika on hiljainen. Kolme lämpötilalukemaa, yksinkertainen laskutoimitus ja tarkistus ohituksen asennosta riittävät useimmiten paljastamaan, tekeekö IV-kone työnsä. Jos huoltoyhtiö kirjaa nämä lukemat lämmityskaudella kuukausittain huoltokirjaan, vika löytyy viikoissa eikä vasta seuraavan vuoden kulutusraportista.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista