Taloyhtiössä, jossa yksi asukas nukkuu villasukat jalassa ja naapuri pitää ikkunaa auki tammikuun pakkasilla, ongelma on lähes aina lämmitysjärjestelmässä eikä asukkaissa. Kylmät ja kuumat asunnot samassa talossa ovat yksi yleisimmistä kiinteistöhuollolle tulevista valituksista, ja suurin osa niistä on korjattavissa ilman kalliita remontteja. Tämä artikkeli kertoo taloyhtiön hallitukselle ja kiinteistönomistajalle, mistä lämpötilaerot syntyvät, mitä huoltoyhtiö voi tehdä ja missä järjestyksessä asiat kannattaa hoitaa.
Hyöty on suora. Tasaisesti lämpenevässä talossa asukkaat valittavat vähemmän, ja kaukolämpölasku pienenee, koska kenenkään ei tarvitse ”lämmittää ulkoilmaa” avoimen ikkunan kautta.
Miksi lämpötilaerot asuntojen välillä syntyvät
Vesikiertoisessa patteriverkostossa lämmin vesi kulkee helpointa reittiä. Lähimpänä lämmönjakohuonetta olevat patterit saavat liikaa vettä, kaukaisimmat liian vähän. Tätä kutsutaan verkoston epätasapainoksi.
Taustalla on yleensä yksi tai useampi seuraavista: verkoston perussäätöä ei ole koskaan tehty tai se on mennyt sekaisin putkiremontin jälkeen, termostaattiventtiilit ovat jumissa, patterit ovat ilmassa tai lämmönsäätimen käyrä on asetettu väärin. Myös rakennuksen sijainti vaikuttaa. Päätyasunnoissa ja ylimmässä kerroksessa on enemmän ulkoseinää ja kattoa, joten niiden lämmöntarve on suurempi kuin keskellä taloa olevissa asunnoissa.
Tyypillinen tilanne löytyy esimerkiksi 1970-luvun tamperelaisesta kerrostalosta. Ylimmän kerroksen päätyasunnossa mitataan pakkasjaksolla 19 °C, kun kolmannen kerroksen keskiasunnossa on 25 °C. Hallitus pyytää huoltoyhtiötä ”nostamaan lämpöjä”, ja juuri siitä ongelma usein pahenee.
Myytti: lämmityskäyrän nosto korjaa kylmät asunnot
Kun menoveden lämpötilaa nostetaan Oumanin tai muun lämmönsäätimen käyrää muuttamalla, lämpöä tulee lisää kaikkiin asuntoihin. Kylmä asunto lämpenee ehkä asteen. Kuuma asunto lämpenee myös, ja siellä avataan ikkuna entistä useammin.
Lopputuloksena lämpötilaero säilyy, mutta energiankulutus kasvaa. Nyrkkisääntönä yhden asteen nousu sisälämpötilassa lisää lämmitysenergian kulutusta noin 5 %. Käyrän nosto on perusteltu vain silloin, kun talo on tasaisesti liian kylmä joka puolelta.
Toinen sitkeä uskomus on, että termostaatin kääntäminen täysille lämmittää huoneen nopeammin. Ei lämmitä. Termostaattiventtiili vain päättää, missä lämpötilassa se sulkeutuu, ja patteri lämpenee yhtä nopeasti asetuksesta riippumatta.
Huollon keinot oikeassa järjestyksessä
Ammattilainen aloittaa halvimmista toimista ja etenee kohti suurempia. Kiinteistönhoitaja käy järjestelmän läpi tyypillisesti näin:
- Lämpötilamittaukset useammasta asunnosta samana päivänä, mieluiten pakkasella
- Patterien ilmaus erityisesti ylimmissä kerroksissa ja verkoston korkeimmissa kohdissa
- Termostaattiventtiilien tarkistus – jumittuneet karat liikutellaan tai venttiilit vaihdetaan
- Lämmönsäätimen ja kiertopumpun asetukset, myös ulkoanturin sijainti
- Patteriverkoston perussäätö, jos edelliset eivät riitä
Ulkoanturin sijainti yllättää usein. Jos anturi on auringon puolella tai lähellä ilmanvaihdon poistoaukkoa, säädin luulee ulkona olevan lämpimämpää kuin on, ja koko talo jää viileäksi aurinkoisina pakkaspäivinä.
Termostaattiventtiilit jumittuvat tyypillisesti kesän jälkeen, kun karat ovat olleet kuukausia samassa asennossa. Syksyn ensimmäisinä pakkasina tulevat valitukset johtuvat tästä useammin kuin mistään muusta. Lisää lämmitysjärjestelmän vuosittaisesta hoidosta on artikkelissa lämmitysjärjestelmän huolto kaukolämpö- ja maalämpökohteissa.
Patteriverkoston perussäätö – milloin ja mitä se maksaa
Perussäätö eli tasapainotus tarkoittaa, että jokaisen patterin ja nousulinjan vesivirta lasketaan ja asetetaan oikeaksi. Työssä säädetään linjasäätöventtiilit, esimerkiksi IMI Hydronicin STAD-venttiilit, sekä termostaattiventtiilien esisäädöt. Usein samalla vaihdetaan vanhat venttiilit esisäädettäviin malleihin, kuten Danfoss RA-N -runkoihin.
Kerrostalossa perussäädön kokonaishinta liikkuu tyypillisesti 150-400 eurossa asuntoa kohden, jos venttiilit ovat kunnossa. Venttiilien vaihdon kanssa hinta voi nousta 500-1 000 euroon asuntoa kohden. Takaisinmaksuaika on usein 3-7 vuotta, kun menoveden lämpötilaa voidaan säädön jälkeen laskea.
Poikkeus: jos talossa on tulossa linjasaneeraus tai lämmitysjärjestelmän uusiminen 2-3 vuoden sisällä, laaja perussäätö kannattaa yleensä tehdä vasta sen yhteydessä. Siihen asti pärjätään ilmauksella ja venttiilien huollolla.
Ilmanvaihdon vaikutus lämpötasapainoon
Koneellisessa poistoilmanvaihdossa liian suuri poistoilmavirta imee kylmää korvausilmaa ikkunoiden ja korvausilmaventtiilien kautta. Jos yhden porrashuoneen poistopuhallin on säädetty muita tehokkaammaksi, sen asunnot tuntuvat vetoisilta ja kylmiltä, vaikka patterit toimivat.
Painovoimaisen ilmanvaihdon talossa ylimmät kerrokset kärsivät usein heikosta vedosta ja alimmat liian voimakkaasta, erityisesti kovilla pakkasilla. Kokenut huoltomies tarkistaa siksi aina myös ilmavirrat ennen kuin kaikki pannaan lämmityksen piikkiin.
Yleisimmät virheet lämpötilaerojen korjaamisessa
Ensimmäinen virhe on reagoida yksittäiseen valitukseen säätämällä koko taloa. Yksi kylmä asunto voi johtua jumittuneesta venttiilistä tai huonekalusta patterin edessä, eikä sitä korjata lämmönsäätimeltä.
Toinen virhe on se, että asukkaat irrottavat tai kääntävät linjasäätöventtiileitä tai termostaattien esisäätöjä itse. Yksi ”korjattu” asunto voi sotkea koko nousulinjan tasapainon. Siksi muutokset kannattaa kirjata huoltokirjaan ja kieltää omatoiminen säätely.
Kolmas virhe on jättää perussäätö tekemättä putkiremontin jälkeen. Uusi putkisto ja vanhat esisäädöt eivät sovi yhteen, ja ongelmat alkavat ensimmäisenä talvena.
Tilanteen seurantaan auttaa, että asukkaat ilmoittavat lämpöongelmista samaan paikkaan ja samassa muodossa. Toimiva tapa tähän on kuvattu artikkelissa talotekniikan vianilmoitukset sähköisessä järjestelmässä.
UKK
Mikä on asunnon sopiva sisälämpötila talvella?
Yleinen suositus on 20-22 °C. Asumisterveysasetuksen mukaan alle 18 °C:n huonelämpötila ylittää toimenpiderajan, jolloin taloyhtiön on selvitettävä syy ja korjattava tilanne.
Kuuluuko lämpötilaerojen korjaus taloyhtiölle vai osakkaalle?
Lämmitysjärjestelmä patteriverkostoineen ja termostaatteineen on asunto-osakeyhtiölain mukaan yleensä taloyhtiön kunnossapitovastuulla. Osakas vastaa siitä, ettei omilla toimillaan, kuten pattereiden peittämisellä tai venttiilien säätelyllä, heikennä järjestelmän toimintaa.
Voiko lämpötilaerot korjata yhdellä huoltokäynnillä?
Ilmaus ja jumittuneiden venttiilien avaaminen onnistuvat usein yhdellä käynnillä. Perussäätö vaatii suunnittelun, mittaukset ja tavallisesti 1-3 työpäivää kohteen koosta riippuen.
Ensimmäinen askel hallitukselle
Kun valituksia alkaa tulla, pyydä huoltoyhtiötä mittaamaan lämpötilat vähintään 5-10 asunnosta eri kerroksista ja porrashuoneista samana päivänä. Mittaustulokset näyttävät, onko kyse yksittäisistä vioista vai koko verkoston epätasapainosta. Sen jälkeen edetään halvimmasta keinosta kalliimpaan, eikä lämmityskäyrää nosteta ennen kuin syy on selvillä.
Tasainen lämpö näkyy myös laskussa. Ylilämpöisten asuntojen viilentäminen 2-3 asteella voi pienentää lämmityskuluja enemmän kuin moni muu toimenpide, kuten artikkelissa energiansäästö taloyhtiössä kerrotaan.