Vanhan kiinteistön huolto – painovoimainen ilmanvaihto

Vanhan kiinteistön huolto – painovoimainen ilmanvaihto

Vanhan kerrostalon tai rivitalon hallitus huomaa usein vasta asukkaiden valituksista, että ilmanvaihto ei toimi: kylpyhuoneen peili huurtuu, porraskäytävässä haisee ruoka tai ylimmän kerroksen asunto tuntuu tunkkaiselta. Painovoimainen ilmanvaihto on edelleen käytössä tuhansissa ennen 1970-lukua rakennetuissa taloissa Helsingistä Rovaniemelle, ja sen huolto eroaa selvästi koneellisen järjestelmän huollosta. Tästä artikkelista näet, miten järjestelmä toimii, mitä kiinteistöhuollon pitää siinä tarkastaa ja miten yleisimmät ongelmat korjataan ilman kalliita peruskorjauksia.

Näin painovoimainen ilmanvaihto toimii

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ei ole puhaltimia. Lämmin sisäilma on kevyempää kuin ulkoilma, joten se nousee hormeja pitkin katolle ja vetää samalla raitista ilmaa sisään ikkunoiden rakoventtiileistä ja seinien korvausilmaventtiileistä.

Veto syntyy kahdesta asiasta: sisä- ja ulkolämpötilan erosta ja hormin korkeudesta. Pakkasella -20 asteessa ilma vaihtuu vilkkaasti, joskus liiankin vilkkaasti. Heinäkuun helteellä, kun ulkona on yhtä lämmintä kuin sisällä, veto voi pysähtyä kokonaan tai jopa kääntyä.

Tästä seuraa käytännön havainto, jonka jokainen vanhan talon kiinteistönhoitaja tuntee. Ylimmän kerroksen asunnoissa hormi on lyhyt ja veto heikko, kun taas ensimmäisessä kerroksessa veto on voimakkain. Sama talo voi siis olla samaan aikaan vetoinen alhaalla ja tunkkainen ylhäällä.

Kiinteistöhuollon tehtävät painovoimaisessa ilmanvaihdossa

Kokenut huoltomies aloittaa katolta. Hormien hatut ja suojaverkot tukkeutuvat lehdistä, linnunpesistä ja talvella huurteesta. Pohjois-Suomessa hormin pää voi huurtua umpeen kovilla pakkasilla, jolloin koko porraslinjan ilmanvaihto hiipuu muutamassa päivässä.

Toinen tarkastuskohde on ullakko. Vanhoissa taloissa tiilihormien saumat rapautuvat, ja halkeamasta voi vuotaa kosteaa poistoilmaa kylmälle ullakolle. Seurauksena on huurretta yläpohjan rakenteissa ja pahimmillaan homevaurio. Siksi ilmanvaihdon tarkastus kannattaa liittää osaksi kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyä.

Asunnoissa tarkastetaan poistoilmaventtiilit kylpyhuoneessa, keittiössä ja vaatehuoneessa. Ammattilainen ei luota tuntumaan, vaan käyttää savukynää tai -putkea: jos savu ei hakeudu venttiiliin, ilma ei liiku. Samalla katsotaan, onko korvausilmaventtiilejä suljettu tai tukittu.

Kun järjestelmän huolto on kirjattu vuosisuunnitelmaan, mukaan kannattaa ottaa ainakin nämä:

– hormien hattujen ja verkkojen tarkastus syksyllä ja keväällä
– poistoventtiilien puhdistus ja vedon tarkistus savukokeella kerran vuodessa
– korvausilmaventtiilien suodattimien vaihto tai puhdistus
– ullakon hormien saumojen silmämääräinen tarkastus
– hormien nuohous ja puhdistus 5-10 vuoden välein

Monessa taloyhtiössä nämä tehdään osana vuosittaista LVIS-tarkastusta, mutta huoltosopimuksesta kannattaa tarkistaa, onko painovoimaisen ilmanvaihdon erityiskohteet nimetty erikseen. Peruspaketin tehtäväluettelo on usein kirjoitettu koneellisen ilmanvaihdon ehdoilla, eikä siinä ole mainintaa hormien hatuista.

Myytti: tiivistäminen säästää aina energiaa

Yleinen ajatus on, että vanhan talon ikkunat ja ovet kannattaa tiivistää mahdollisimman hyvin lämmityskulujen pienentämiseksi. Painovoimaisessa järjestelmässä tämä kääntyy helposti itseään vastaan.

Jos korvausilma ei pääse sisään, hormi ei pysty poistamaan ilmaa. Kosteus jää asuntoon, ikkunat huurtuvat sisäpuolelta ja kylpyhuoneen saumoihin tulee hometta. Pahimmillaan alipaine imee korvausilmaa porraskäytävästä tai jopa toisen asunnon hormista, jolloin naapurin ruoan haju kulkeutuu asunnosta toiseen.

Ikkunaremontin yhteydessä uusiin ikkunoihin pitää siis aina asentaa raitisilmaventtiilit tai rakoventtiilit. Tämä on kohta, joka unohtuu yllättävän usein, kun remontin tekee urakoitsija ilman LVI-suunnittelijan kannanottoa.

Yleisimmät virheet vanhan talon ilmanvaihdossa

Moottorillinen liesituuletin yhteiseen hormiin. Asukas vaihtaa keittiöön tehokkaan liesituulettimen, jonka puhallin painaa ilmaa yhteiseen poistohormiin. Seuraus: ruoan käry nousee ylemmän kerroksen asunnon venttiilistä. Painovoimaiseen järjestelmään sopii vain moottoriton liesikupu tai hiilisuodattimella kiertoilmaa käyttävä malli. Taloyhtiön kannattaa kirjata tämä järjestyssääntöihin ja muutostyöohjeisiin.

Venttiilien säätäminen omin päin. Asukas kiertää vetoisen kylpyhuoneen venttiilin kiinni talvella ja unohtaa sen auki keväällä – tai päinvastoin. Kymmenen vuoden aikana venttiilien asennot ovat sekaisin koko talossa, eikä kukaan tiedä alkuperäisiä säätöarvoja. Säätöarvot kannattaa kirjata huoltokirjaan.

Ongelman ratkaiseminen pelkällä huippuimurilla. Katolle asennettava huippuimuri tekee järjestelmästä koneellisen poiston, mikä parantaa kesäajan vetoa. Jos korvausilmaa ei samalla lisätä ja hormeja tasapainoteta, asuntoihin syntyy alipaine ja vetoisuus kasvaa. Huippuimurin asentaminen vaatii aina suunnitelman, ei pelkkää laitehankintaa.

Milloin painovoimainen järjestelmä kannattaa muuttaa

Toimiva painovoimainen ilmanvaihto on hiljainen, ei kuluta sähköä eikä vaadi suodatinvaihtoja koneessa. Hyvin huolletussa talossa sitä ei ole syytä purkaa vain siksi, että se on vanha.

Muutos kannattaa harkita, jos talossa on toistuvia kosteus- tai hajuongelmia, jos ylimpien kerrosten veto ei riitä edes talvella tai jos taloyhtiö tekee joka tapauksessa linjasaneerauksen. Hybridi-ilmanvaihto, jossa painovoimaa avustetaan tarvittaessa käynnistyvällä huippuimurilla, on monessa 1950-1960-lukujen kerrostalossa järkevä välimuoto.

Päätös kuuluu taloyhtiön pitkän aikavälin suunnitteluun. Ilmanvaihdon kunto ja mahdollinen muutostarve kannattaa kirjata kunnossapitotarveselvitykseen ja viiden vuoden suunnitelmaan, jotta kustannukset eivät tule yllätyksenä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan ilmanvaihtojärjestelmä on taloyhtiön kunnossapitovastuulla, joten hallituksen on tiedettävä sen kunto.

UKK

Kuinka usein painovoimaisen ilmanvaihdon hormit pitää puhdistaa?
Hormien puhdistus tehdään tyypillisesti 5-10 vuoden välein riippuen hormin kunnosta ja käytöstä. Keittiön poistohormit likaantuvat nopeimmin rasvan vuoksi, joten niiden kunto kannattaa tarkistaa tiheämmin.

Miksi ilmanvaihto toimii talvella hyvin mutta kesällä huonosti?
Painovoimainen ilmanvaihto perustuu sisä- ja ulkoilman lämpötilaeroon. Kesällä ero on pieni tai olematon, jolloin veto heikkenee. Ikkunatuuletus ja tarvittaessa huippuimuri auttavat kesäkuukausina.

Saako asukas asentaa liesituulettimen vanhaan kerrostaloon?
Saa, mutta vain moottorittoman liesikuvun tai kiertoilmamallin. Moottorillinen puhallin yhteiseen hormiin häiritsee muiden asuntojen ilmanvaihtoa. Asennuksesta on aina ilmoitettava taloyhtiölle.

Toimivan ilmanvaihdon perusta vanhassa talossa

Painovoimainen ilmanvaihto ei tarvitse paljon huoltoa, mutta sen pitää olla oikeanlaista: hormien hatut puhtaina, korvausilmaventtiilit auki, venttiilien vetoa mitattu ja asukkaiden muutostyöt valvottu. Kun nämä ovat kunnossa, 70 vuotta vanha järjestelmä voi toimia vielä vuosikymmeniä.

Hallituksen kannattaa pyytää kiinteistöhuollolta kerran vuodessa kirjallinen raportti ilmanvaihdon kunnosta. Siitä näkee nopeasti, onko ongelma yksittäinen venttiili vai koko järjestelmän vetokyky.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista