Jääpuikot räystäillä ja jalankulkijoiden turvallisuus

Jääpuikot räystäillä ja jalankulkijoiden turvallisuus

Jääpuikot räystäillä ovat kerros- ja rivitaloyhtiöiden hallituksille joka talvi toistuva huoli, koska putoava jää voi vahingoittaa jalankulkijaa vakavasti. Tässä artikkelissa käydään läpi, miksi jääpuikkoja syntyy, kuka vastaa niiden poistamisesta ja miten jalankulkijat suojataan käytännössä niin, ettei huoltomies joudu itse vaaraan. Kun vastuut ja toimintatavat sovitaan ennen pakkasia, taloyhtiö välttää sekä onnettomuudet että kalliit kiirekeikat.

Miksi räystäille muodostuu jäätä

Jääpuikko on oire. Se syntyy, kun katolla oleva lumi sulaa alapinnastaan ja vesi valuu kylmälle räystäälle, jossa se jäätyy uudelleen. Sulamisen syynä on useimmiten ullakolle karkaava lämpö: puutteellinen yläpohjan eristys, vuotavat ilmanvaihtokanavat tai lämmin IV-konehuone suoraan vesikaton alla.

Pahimmat olosuhteet ovat marras-joulukuun suojasäillä ja kevättalvella, kun lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Päivällä aurinko sulattaa, ja yöllä -10 asteen pakkanen jäädyttää veden. Helsingin ja Turun rannikkoseudulla tällaisia vuorokausia voi olla talven aikana kymmeniä. Pohjois-Suomessa tasainen pakkanen tuottaa vähemmän jääpuikkoja, mutta lumikuormat kasvavat suuremmiksi.

Ongelma pahenee rännissä. Jäätynyt kouru ja tukkeutunut syöksytorvi ohjaavat sulamisveden räystään yli, ja metrinen jääpuikko voi kasvaa muutamassa päivässä. Sellainen painaa helposti useita kiloja.

Jääpuikot räystäillä – kuka vastaa?

Kiinteistön omistaja vastaa siitä, ettei katolta putoava lumi tai jää aiheuta vaaraa ohikulkijoille. Taloyhtiössä vastuu kuuluu asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiölle, ja käytännön työ on yleensä siirretty huoltosopimuksella huoltoyhtiölle. Hallitus ja isännöitsijä vastaavat silti siitä, että työ on tilattu ja että sen toteutumista seurataan.

Jos jääpuikko putoaa jalankulkijan päälle, vahingonkorvausvastuu arvioidaan sen perusteella, onko kiinteistö laiminlyönyt huolellisuusvelvollisuutensa. Katuun rajautuvissa kohteissa vastuu ulottuu myös jalkakäytävälle. Tästä kerrotaan tarkemmin artikkelissa tontin kunnossapitovelvollisuus kadun varrella.

Huoltosopimuksesta kannattaa tarkistaa kaksi asiaa: kuuluuko räystäiden tarkkailu peruspalveluun ja laskutetaanko varsinainen poisto erikseen. Tarkkailu sisältyy usein kuukausimaksuun, mutta katolle nousu ja henkilönostin ovat lisätyötä.

Kaksi sitkeää myyttiä

Moni uskoo, että ”Varo putoavaa lunta ja jäätä” -kyltti tai puna-valkoinen nauha siirtää vastuun jalankulkijalle. Näin ei ole. Varoitus on väliaikainen suojatoimi siksi aikaa, kun vaaran poistaminen on työn alla. Jos nauhat roikkuvat samassa kohdassa helmikuusta huhtikuuhun eikä jäätä poisteta, kiinteistö ei voi vedota siihen, että ohikulkijaa varoitettiin.

Toinen myytti koskee lumiesteitä. Ne pitävät lumen katolla, mutta jääpuikkoja ne eivät estä. Lumiesteen taakse kertyvä lumikerros voi jopa lisätä sulamisvettä räystäällä, jos vesikaton alla on lämpövuoto. Lumen ja jään poisto kannattaa siksi suunnitella kokonaisuutena, ja tähän paneudutaan artikkelissa lumikuormat katolla – tarkistus ja pudottaminen.

Turvallinen poisto askel askeleelta

Ammattilainen aloittaa tarkastelemalla kattoa maasta ja ympäristöä ennen kuin nousee katolle. Toimiva työjärjestys on seuraava:

1. Pudotusalue eristetään nauhalla ja kylteillä ennen työn alkua. Ulko-ovien kohdalle järjestetään kiertoreitti.
2. Matalissa 1-2-kerroksisissa rakennuksissa jääpuikot pudotetaan maasta käsin pitkävartisella työkalulla.
3. Korkeammissa kohteissa käytetään henkilönostinta, jolloin tekijä on räystään ulkopuolella eikä putoavan jään alla.
4. Katolle noustaan vain kiinteitä kattoturvatuotteita ja valjaita käyttäen, ja maassa on aina toinen henkilö valvomassa aluetta.
5. Lopuksi tarkistetaan rännit ja syöksytorvet ja hiekoitetaan pudotusalue.

Henkilönostimella tehty poisto maksaa kerrostalossa suuruusluokaltaan 300-800 € kerralta. Hintaan vaikuttavat julkisivun pituus ja nostimen siirrot. Viikonloppuna tai yöllä tehty päivystyskeikka on selvästi kalliimpi. Pudotetun jään alle jää usein liukas sohjokerros, joten työ ei ole valmis ennen kuin alue on käsitelty. Materiaaleista ja käytännöistä lisää artikkelissa hiekoitus ja liukkaudentorjunta.

Rajatapauksia ovat suojellut ja vanhat julkisivut sekä peltikatot, joiden saumat vaurioituvat helposti. Niissä jäätä ei hakata irti, vaan se annetaan sulaa hallitusti alue eristettynä tai irrotetaan varovasti nostimesta käsin.

Yleisimmät virheet jääpuikkojen kanssa

Odotetaan, että jää sulaa itsestään. Suurin vaara on juuri sulamisvaiheessa, koska maaliskuun aurinko irrottaa jääpuikot räystäästä. Tarkkailun pitää tiivistyä silloin, kun säätiedotus lupaa plusasteita.

Huoltomies nousee kiireessä katolle tikkailla ilman valjaita. Työturvallisuus on taloyhtiön ja huoltoyhtiön yhteinen asia. Jos katolla ei ole kunnollisia lapetikkaita ja kiinnityspisteitä, puutteet kannattaa korjata ennen seuraavaa talvea.

Hoidetaan oiretta eikä syytä. Tyypillinen tilanne on 1970-luvun kerrostalo, jossa jääpuikkoja kasvaa joka talvi saman porraskäytävän kohdalle. Lämpökuvaus paljastaa usein, että yläpohjan läpi kulkee eristämätön ilmanvaihtokanava tai että ullakon tuuletus on tukossa. Korjauksen hinta on usein sama kuin kahden tai kolmen talven nostinkeikoilla.

Räystäslämmitys ja pysyvät ratkaisut

Jos lämpövuodon korjaaminen ei onnistu, räystäskouruihin ja syöksytorviin voidaan asentaa saattolämmityskaapeli. Ensto ja Danfoss (DEVI) toimittavat tähän tarkoitukseen omia järjestelmiään. Kaapeli pitää ohjata lämpötila- ja kosteusanturilla, jolloin se on päällä vain noin -15 ja +3 asteen välillä ja silloin, kun sulamisvettä on liikkeellä.

Ilman ohjausta jatkuvasti päällä oleva kaapeli kuluttaa sähköä turhaan koko talven. Hyvin ohjattu järjestelmä pitää vesireitin auki, mutta ei korvaa katon tarkkailua. Kaapeli kuuluu huoltokirjaan, ja se tarkistetaan syksyllä ennen ensimmäisiä pakkasia.

UKK

Saako jääpuikot pudottaa ilman, että jalkakäytävä suljetaan?
Ei. Pudotusalue pitää aina eristää ennen työn alkua, ja maassa pitää olla valvoja, joka pysäyttää ohikulkijat. Kaupunkien keskustoissa kadun osittainen sulkeminen voi vaatia ilmoituksen kunnalle.

Kuka maksaa, jos jääpuikko vahingoittaa ihmistä tai autoa?
Ensisijaisesti kiinteistön omistaja, jos vahinko johtuu laiminlyönnistä. Taloyhtiö voi vaatia korvausta huoltoyhtiöltä, jos tämä on jättänyt sovitun tarkkailun tai poiston tekemättä. Kiinteistövakuutuksen vastuuosan ehdot kannattaa tarkistaa etukäteen.

Poistaako räystäslämmitys jääpuikot kokonaan?
Ei aina. Lämmitys pitää kourut ja syöksytorvet auki, mutta suuren lämpövuodon kohdalle jäätä voi kertyä silti. Paras tulos saadaan, kun yläpohjan lämpövuoto korjataan ja lämmitystä käytetään sen tukena.

Ennakointi ratkaisee

Jääpuikkoihin varaudutaan jo lokakuussa. Silloin sovitaan huoltoyhtiön kanssa tarkkailurytmi, tarkistetaan kattoturvatuotteet ja rännit sekä merkitään kartalle räystäät, joiden alla kulkee eniten ihmisiä. Kun sama kohta jäätyy talvesta toiseen, kannattaa teettää lämpökuvaus. Syyn korjaaminen on pitkällä aikavälillä halvin tapa suojata jalankulkijoita.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista