Ilmanvaihdon käyntiajat ratkaisevat suuren osan siitä, paljonko kiinteistö kuluttaa sähköä ja lämpöä öisin, kun kukaan ei seuraa mittareita. Tämä artikkeli on taloyhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille ja toimitilojen omistajille, jotka haluavat tietää, voiko ilmanvaihtoa pienentää yöksi ja paljonko sillä oikeasti säästää. Lyhyt vastaus: asuintalossa ilmanvaihtoa saa pienentää, mutta sitä ei saa sammuttaa. Toimitiloissa yöajon karsiminen on usein kiinteistön helpoin energiansäästö.
Mistä ilmanvaihdon yökulutus syntyy
Ilmanvaihto kuluttaa energiaa kahdella tavalla. Puhaltimet käyttävät sähköä, ja ulkoa otettu kylmä ilma pitää lämmittää huonelämpöön. Talvella lämmitys on näistä selvästi suurempi kulu, varsinkin vanhoissa kerrostaloissa, joissa ei ole lämmöntalteenottoa (LTO).
Puhaltimen tehon ja pyörimisnopeuden suhde yllättää usein. Teho ei pienene samassa suhteessa kuin nopeus vaan suunnilleen nopeuden kolmannessa potenssissa. Puolella nopeudella puhallin kuluttaa noin kahdeksasosan täyden nopeuden tehosta. Jos huippuimurin teho on 1 kW ja sitä ajetaan yöllä kahdeksan tuntia puolella teholla, säästö on noin 7 kWh yössä. Vuodessa se tekee noin 2 500 kWh, eli 15 sentin kilowattituntihinnalla lähes 400 euroa yhdestä koneesta.
Korvausilmaa tulee myös vähemmän, kun poistoilmavirta pienenee. Kaukolämpötalossa tämä näkyy suoraan lämmön kulutuksessa, ja vaikutus on suurin juuri pakkasöinä.
Asuintalossa ilmanvaihdon käyntiajat ovat rajattuja
Yleinen uskomus on, että ilmanvaihdon voi sammuttaa yöksi, koska asukkaat nukkuvat eivätkä tarvitse raitista ilmaa. Asia on päinvastoin. Makuuhuoneen hiilidioksidipitoisuus nousee nimenomaan yöllä, kun kaksi ihmistä hengittää suljetussa huoneessa 7-8 tuntia. Asunnoissa ilmanvaihdon pitää toimia jatkuvasti, ja maankäyttö- ja rakentamislain nojalla annettu ympäristöministeriön asetus sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017) lähtee samasta periaatteesta.
Pienentää saa, sammuttaa ei. Moni 1960-80-lukujen kerrostalo, jossa on koneellinen poistoilmanvaihto, toimii kahdella nopeudella: täydellä teholla iltaisin ruoanlaiton ja suihkujen aikaan ja pienemmällä teholla yöllä. Tämä on järkevä ja yleinen ratkaisu.
Ongelmat alkavat, kun pienennystä viedään liian pitkälle. Tyypillinen tilanne: hallitus pyytää huoltoyhtiötä säästämään energiaa, ja huippuimurit asetetaan kellokytkimellä pois päältä klo 23-06. Muutaman viikon kuluttua kolmannen kerroksen asukas valittaa aamuisin naapurin tupakanhajua kylpyhuoneessa, ja talven aikana ikkunoiden sisäpinnoille alkaa kertyä kosteutta. Pysähtynyt poisto ei pidä porrashuoneita ja asuntoja alipaineisina, jolloin ilma kulkee pystyhormeja pitkin asunnosta toiseen. Säästö menetetään kosteusriskissä ja asukastyytyväisyydessä.
Painovoimainen ilmanvaihto on oma poikkeuksensa. Siinä ei ole puhaltimia eikä kellokytkintä, ja ilmavirrat riippuvat ulko- ja sisälämpötilan erosta. Pakkasyönä vanha painovoimainen talo voi tuulettua jopa liikaa, ja kesäyönä veto saattaa pysähtyä kokonaan. Käyntiaikoja ei voi säätää, joten keinot ovat korvausilmaventtiileissä ja hormien kunnossa.
Radonalueilla, kuten osissa Kanta-Hämettä, Uuttamaata ja Kaakkois-Suomea, yöpienennykseen kannattaa suhtautua varovaisesti. Pienempi ilmanvaihto tarkoittaa pienempää laimennusta, ja radonpitoisuus mitataan nimenomaan pitkäaikaisena keskiarvona.
Toimitiloissa yöajon karsiminen tuo suurimman säästön
Toimistossa, koulussa tai myymälässä tilanne on toinen. Jos tilat ovat käytössä klo 7-17 arkisin, ilmanvaihto on tyhjillään yli 70 % viikon tunneista. Jokainen ylimääräinen käyntitunti on puhdasta hukkaa.
Ammattilainen asettaa koneen käynnistymään 1-2 tuntia ennen ensimmäisten työntekijöiden tuloa, jotta rakennusmateriaalien ja kalusteiden epäpuhtaudet ehtivät tuulettua pois. Illalla kone voi pysähtyä tai siirtyä minimiteholle noin tunti tilojen tyhjenemisen jälkeen. Viikonloppuisin kone voi olla kokonaan pysähdyksissä, jos rakennuksessa ei ole käyttöä.
Poikkeuksia on kuitenkin paljon. Yösiivous tarvitsee ilmanvaihtoa siivousaineiden takia, palvelinhuoneet tarvitsevat jäähdytystä ympäri vuorokauden ja kauppojen kylmälaitteet lämmittävät tiloja myös öisin. Kesällä tilanne kääntyy: yöjäähdytys eli koneen ajaminen viileänä yönä täydellä teholla jäähdyttää rakenteita ilmaiseksi ja vähentää koneellisen jäähdytyksen tarvetta seuraavana päivänä. Ratkaisu toimii hyvin esimerkiksi Helsingin ja Tampereen toimistotaloissa, joissa yöt jäähtyvät heinäkuussakin alle 15 asteen.
Pakkasöinä pitää muistaa LTO-kennon jäätymissuoja. Jos tuloilmaa pienennetään enemmän kuin poistoa tai päinvastoin, levylämmönsiirrin voi jäätyä, ja aamulla kone käynnistyy hälytykseen.
Näin ilmanvaihdon käyntiajat tarkistetaan
Kokenut kiinteistönhoitaja ei luota siihen, mitä huoltokirjassa lukee, vaan katsoo ensin koneen ohjauksesta, mitä se oikeasti tekee. Tarkistus etenee yleensä näin:
1. Kellokytkimen tai rakennusautomaation aikaohjelman ja kellonajan tarkistaminen.
2. Ilmanvaihtokoneen tai huippuimurin nopeusportaiden kirjaaminen eri vuorokaudenaikoina.
3. Asukas- tai käyttäjäpalautteen vertaaminen käyntiaikoihin (hajut, kosteus, tunkkaisuus aamulla).
4. Sähkön ja kaukolämmön tuntikulutuksen tarkastelu yöaikaan.
5. Muutosten kirjaaminen huoltokirjaan ja asetusten seuranta 2-4 viikon ajan.
Tuntikulutus on paras todiste. Jos kaukolämmön yökulutus on toimistossa lähes yhtä suuri kuin päivällä, aikaohjelma ei luultavasti toimi. Puhaltimien sähkö näkyy vastaavasti kiinteistösähkön yöpohjana.
Likaiset suodattimet nostavat painehäviötä ja puhallintehoa vuorokauden ympäri, joten suodattimien vaihtoväli kuuluu samaan tarkistukseen.
Yleisimmät virheet yöajon säädöissä
Kellonaika jää väärään aikaan. Kesäaika päättyi tänä vuonna 25. lokakuuta, ja vanhoissa kellokytkimissä ja osassa automaatiojärjestelmiä aika ei siirry automaattisesti. Seurauksena kone käynnistyy tunnin liian myöhään tai sammuu tunnin liian aikaisin, ja virhe toistuu keväällä toiseen suuntaan. Sama tapahtuu sähkökatkoksen jälkeen, jos kytkimessä ei ole varmistusparistoa.
Ilmanvaihto sammutetaan asuintalossa kokonaan. Kuten edellä todettiin, pieni sähkösäästö voi johtaa kosteusongelmiin ja hajuvalituksiin, ja pahimmillaan korjauskulut ylittävät säästön moninkertaisesti.
Tuloa ja poistoa säädetään eri suhteessa. Kun vain tulopuhallinta pienennetään, rakennus menee voimakkaasti alipaineiseksi, ja ulko-ovet vihellävät ja vetävät. Jos taas vain poistoa pienennetään, ylipaine työntää kosteaa sisäilmaa rakenteisiin, mikä on kylmässä ilmastossa vakava riski yläpohjalle.
Muita keinoja energian kulutuksen pienentämiseen käsitellään artikkelissa energiansäästö taloyhtiössä.
UKK
Saako kerrostalon ilmanvaihdon sammuttaa yöksi?
Ei saa. Asunnoissa ilmanvaihdon pitää toimia jatkuvasti. Yöksi sitä voi pienentää esimerkiksi puolelle nopeudelle, kunhan sisäilma pysyy hyvänä eikä kosteutta tai hajuja ala kertyä.
Paljonko ilmanvaihdon yöpienennyksellä voi säästää?
Puolella nopeudella puhaltimen sähkönkulutus putoaa noin kahdeksasosaan. Yhden 1 kW:n huippuimurin kohdalla säästö on noin 2 500 kWh vuodessa, ja tämän lisäksi säästyy korvausilman lämmitysenergiaa. Toimitiloissa, joissa ilmanvaihto voidaan pysäyttää öisin ja viikonloppuisin, säästö on yleensä selvästi suurempi.
Kuka vastaa ilmanvaihdon käyntiaikojen säätämisestä taloyhtiössä?
Asunto-osakeyhtiölain mukaan ilmanvaihtojärjestelmän kunnossapito kuuluu taloyhtiölle. Käytännössä käyntiajoista päättää hallitus, ja huoltoyhtiö toteuttaa säädöt ja kirjaa ne huoltokirjaan. Asukas ei saa itse muuttaa yhteisen järjestelmän asetuksia. Eroja omakotitalon ja taloyhtiön käytäntöjen välillä käydään läpi artikkelissa ilmanvaihdon huolto ja säätö.
Lopuksi: tarkista kellot kahdesti vuodessa
Ilmanvaihdon käyntiajat ovat halvin energiansäästökeino, sillä niihin ei tarvita investointeja vaan oikeat asetukset. Asuintalossa tavoitteena on maltillinen yöpienennys, joka ei heikennä sisäilmaa. Toimitiloissa tavoitteena on, ettei kone käy turhaan yhtään tuntia.
Paras käytännön vinkki on yksinkertainen. Kirjaa huoltoyhtiön tehtäväluetteloon käyntiaikojen ja kellonajan tarkistus kesäajan alkaessa maaliskuussa ja päättyessä lokakuussa. Tarkistus kestää vartin, ja yksikin väärään aikaan jäänyt kellokytkin voi maksaa satoja euroja talven aikana.