Taloyhtiön katolle asennettu aurinkovoimala tuottaa parhaimmillaan 20-30 vuotta, mutta vain jos aurinkopaneelien puhdistus ja huolto hoidetaan oikein. Tämä artikkeli on tarkoitettu taloyhtiön hallitukselle, isännöitsijälle ja kiinteistönomistajalle, joka haluaa tietää, mitä paneeleille pitää oikeasti tehdä, mitä kannattaa jättää tekemättä ja kenelle työt kuuluvat. Oikein ajoitettu huolto pitää tuotannon ennallaan ja säilyttää valmistajan takuun.
Moni yllättyy siitä, että huoltoa tarvitaan vähemmän kuin luulisi. Väärin tehty huolto aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin huollon puuttuminen.
Kuinka paljon lika oikeasti heikentää tuotantoa
Suomessa sade ja sulava lumi puhdistavat kaltevat paneelit tehokkaasti. Kun kallistus on vähintään 15-20 astetta, pöly ja siitepöly huuhtoutuvat pois yleensä jo muutamassa sadekuurossa. Pölyn aiheuttama tuotantohäviö jää tyypillisesti alle 5 prosentin.
Tilanne muuttuu, kun paneelit on asennettu lähes vaakatasoon, kuten liikekiinteistöjen ja kauppakeskusten tasakatoilla usein tehdään. Silloin vesi seisoo paneelin alareunassa ja jättää kehyksen viereen likaraidan, johon alkaa kasvaa sammalta. Sama ongelma syntyy, jos lähellä on lintujen suosima katonharja tai suuria lehtipuita.
Lintujen jätökset ovat oma lukunsa. Yksikin peittävä tahra varjostaa kennoa, ja koska kennot on kytketty sarjaan, varjostus voi pudottaa koko paneelin tehoa huomattavasti enemmän kuin tahran koko antaisi olettaa.
Aurinkopaneelien puhdistus käytännössä
Kokenut kiinteistönhoitaja aloittaa katsomalla tuotantodataa, ei paneeleja. Invertterien sovellukset, kuten Fronius Solar.web, SMA Sunny Portal tai Huawei FusionSolar, näyttävät tuotannon sarjoittain. Jos yksi sarja tuottaa selvästi vähemmän kuin vieressä oleva samansuuntainen sarja, syy löytyy yleensä likaantumisesta, varjostuksesta tai viasta.
Puhdistukseen riittää pehmeä harja ja puhdas vesi. Ammattilaiset käyttävät usein ionivaihdettua tai käänteisosmoosilla puhdistettua vettä, koska se ei jätä kalkkiläikkiä. Tämä on olennaista etenkin kovan kaivoveden alueilla. Pesuaineita ei tarvita, ja monet valmistajat kieltävät ne takuuehdoissaan kokonaan.
Paras ajankohta on aikainen aamu tai pilvinen päivä. Kylmä vesi kuumalle lasille voi aiheuttaa lämpöjännitystä, ja aurinkoisena päivänä vesi kuivuu raidoiksi ennen kuin ehtii valua pois.
Pienen taloyhtiön 30-40 paneelin ammattipesu maksaa tyypillisesti 300-800 € riippuen katon kaltevuudesta, nostolaitteen tarpeesta ja kohteen sijainnista. Useimmissa kohteissa pesu kerran 2-3 vuodessa riittää. Tasakatolla tai maatalousrakennusten läheisyydessä sopiva väli voi olla vuosi.
Vuosittainen huolto ja tarkastukset
Puhdistus on vain osa huoltoa. Vuositarkastus kannattaa tehdä keväällä huhti-toukokuussa, jolloin talven jäljet näkyvät ja tuotantokausi on alkamassa. Silloin selviää myös, ovatko lumi ja jää liikuttaneet kiinnikkeitä.
Huollon perusrunko on seuraava:
– paneelien silmämääräinen tarkastus: halkeamat, kellastuminen, delaminaatio ja kehysten vauriot
– kiinnitysten, kiskojen ja ruuvien kireyden tarkastus sekä läpivientien tiiviys
– kaapeloinnin ja MC4-liittimien kunto, kaapelinippujen kiinnitykset ja jyrsijävauriot
– invertterin tuuletus, vikalokit ja ohjelmistopäivitykset
– tuotantodatan vertailu edellisiin vuosiin ja säähavaintoihin
Laajemmissa voimaloissa tehdään 3-5 vuoden välein lämpökamerakuvaus, joka paljastaa kuumenevat kennot ja vialliset ohitusdiodit. Ne eivät näy paljaalla silmällä.
Tässä kohdassa raja kulkee tarkasti. Kiinteistönhoitaja tai huoltomies voi tehdä silmämääräiset tarkastukset ja puhdistuksen, mutta liittimien avaaminen, mittaukset ja invertterin sisäiset työt ovat sähkötöitä, joihin sähköturvallisuuslaki edellyttää pätevyyttä. Paneelisarjan tasajännite voi olla yli 600 volttia, eikä sitä saa katkaistua pelkällä pääkytkimellä niin kauan kuin aurinko paistaa.
Kaikki tehdyt toimet kirjataan kiinteistön huoltokirjaan, jotta takuutilanteissa voidaan osoittaa, että laitteistoa on huollettu valmistajan ohjeiden mukaan.
Myytti: lumi pitää pudottaa paneeleilta heti
Yleinen väärinkäsitys on, että lumen peittämä paneeli on menetetty tuotto ja lumi kannattaa harjata pois. Etelä-Suomessa joulu- ja tammikuun tuotanto on vain muutaman prosentin luokkaa koko vuoden tuotannosta, ja Pohjois-Suomessa kaamosaikaan se on käytännössä nolla. Lumenpoistolla ei siis voiteta juuri mitään.
Riski on sen sijaan todellinen. Lapio, metallikaapija tai jäähän iskeminen naarmuttaa lasia tai rikkoo kennoja mikrohalkeamiksi, jotka heikentävät tuotantoa vuosia. Takuu ei korvaa mekaanisia vaurioita.
Poikkeus on katon kantavuus. Jos lumikuorma kasvaa poikkeuksellisen suureksi, katto voi joutua tyhjentämään lumesta joka tapauksessa. Silloin paneelien kohdalta lumi pudotetaan varovasti esimerkiksi teleskooppivarteen kiinnitetyllä pehmeällä vaahtomuovilastalla. Katon kuormituksen arvioinnista on kerrottu tarkemmin artikkelissa lumikuormista katolla.
Ota huomioon myös paneelien alapuoli. Liukas lasi päästää lumen liikkeelle yhtenä massana, joten räystään lumiesteet ja kulkureittien merkitseminen ovat paneelikatolla tavallista tärkeämpiä.
Yleisimmät virheet paneelien hoidossa
Ensimmäinen virhe on painepesuri. Se tuntuu tehokkaalta, mutta kova vesisuihku voi rikkoa kehyksen tiivisteet ja painaa vettä liitäntärasiaan. Useimmat valmistajat mainitsevat painepesun takuun raukeamisen syynä.
Toinen virhe on kävely paneeleilla. Taloyhtiön katolla on nähty tilanteita, joissa ilmanvaihdon huoltaja on oikaissut paneelirivin yli, koska kulkusiltaa ei ollut. Seuraavana kesänä yksi sarja tuotti 15 prosenttia vähemmän, ja lämpökamera paljasti kymmeniä mikrohalkeamia. Kulkureitit ja kattoturvatuotteet kannattaa suunnitella jo asennusvaiheessa niin, ettei paneelien yli tarvitse kulkea.
Kolmas virhe on se, ettei kukaan seuraa tuotantoa. Invertteri voi olla vikatilassa viikkoja ennen kuin kukaan huomaa. Vastuuhenkilö ja hälytysten ohjaus sähköpostiin tai huoltoyhtiön järjestelmään kannattaa sopia heti käyttöönotossa.
Kenelle aurinkovoimalan huolto kuuluu
Taloyhtiössä katolla oleva voimala on yhtiön omaisuutta, ja kunnossapitovastuu kuuluu asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiölle. Käytännössä hallitus päättää, sisällytetäänkö puhdistus ja silmämääräiset tarkastukset huoltosopimukseen vai tilataanko ne erikseen aurinkoenergiayritykseltä.
Toimiva malli on usein jako kahteen. Kiinteistöhuoltoyhtiö seuraa tuotantoa ja tekee kevät- ja syystarkastukset muiden kierrosten yhteydessä, ja sähköalan yritys tekee määräaikaiset mittaukset ja lämpökamerakuvaukset. Näin vastuut ovat selvät eikä sähkötöitä tee pätevyydetön henkilö. Voimalan seuranta kannattaa liittää osaksi kiinteistön energiatehokkuuden ylläpitoa, koska tuotantodata kertoo myös kiinteistön kulutusprofiilista.
UKK
Kuinka usein aurinkopaneelit pitää pestä?
Kaltevalla katolla Suomen olosuhteissa pesu kerran 2-3 vuodessa riittää yleensä, koska sade huuhtelee pinnan. Tasakatoilla sekä pölyisillä tai lintujen suosimilla paikoilla pesu voi olla tarpeen vuosittain. Tuotantodata kertoo parhaiten, milloin pesu kannattaa.
Voiko talonmies puhdistaa aurinkopaneelit?
Voi, jos työ tehdään turvallisesti putoamissuojauksella, pehmeällä harjalla ja puhtaalla vedellä. Sähköliitäntöjen avaaminen, mittaukset ja invertterin sisäiset työt vaativat kuitenkin sähköalan pätevyyden.
Pitääkö paneeleilta poistaa lumi talvella?
Ei yleensä. Talven tuotanto on Suomessa niin pieni, ettei lumenpoisto kannata, ja kaapiminen vaurioittaa paneeleita helposti. Lunta poistetaan vain, jos katon lumikuorma sitä vaatii, ja silloinkin pehmeillä välineillä.
Vähemmän mutta oikein ajoitettua huoltoa
Aurinkovoimala ei tarvitse jatkuvaa hoitoa. Se tarvitsee tuotannon seurantaa, kevään vuositarkastuksen ja tarvittaessa pesun pehmeillä välineillä. Painepesuri, lapio ja paneeleilla kävely aiheuttavat valtaosan vaurioista.
Käytännön ensiaskel on yksinkertainen: sovi, kuka katsoo tuotantolukemat kerran kuukaudessa ja kenelle invertterin vikahälytykset menevät. Kun nämä ovat kunnossa, poikkeamat huomataan ajoissa ja huolto osataan tilata oikeaan aikaan.